Liikunta osaksi elämää: Terveyshyödyt ja Optimaalinen Määrä

Liikunnan merkitys ihmisen terveydelle on kiistaton. Säännöllinen liikunta ei ole ainoastaan keino ylläpitää fyysistä kuntoa vaan myös avainasemassa monien sairauksien ennaltaehkäisyssä. Tässä artikkelissa tarkastellaan, miksi liikunta tulisi ottaa osaksi päivittäistä elämää ja mitä terveyshyötyjä siitä voi saada. Samalla pohdimme, paljonko minimissään ihmisen olisi suositeltavaa liikkua ja missä vaiheessa liikunnan määrän lisääminen ei enää tuo lisää hyötyjä.

 

Liikunnan terveyshyödyt

1. Sydän- ja verisuoniterveys: Liikunta on tehokas keino ylläpitää sydän- ja verisuoniterveyttä. Säännöllinen liikunta vahvistaa sydäntä, parantaa verenkiertoa ja auttaa pitämään verenpaineen tasapainossa. Se vähentää myös riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, kuten sepelvaltimotautiin ja aivohalvaukseen.

2. Painonhallinta: Liikunta on avainasemassa painonhallinnassa. Se auttaa polttamaan kaloreita ja ylläpitämään lihasmassaa parantaen kehonkoostumustamme. Painonhallinta puolestaan vähentää riskiä moniin sairauksiin, kuten tyypin 2 diabetekseen ja nivelrikon kehittymiseen.

3. Mielen hyvinvointi: Liikunnalla on myös merkittäviä vaikutuksia mielenterveyteen. Se vapauttaa endorfiineja, jotka toimivat luonnollisina mielihyvän tuottajina. Liikunta auttaa lievittämään stressiä, ahdistusta ja masennusta sekä parantaa unen laatua.

4. Luuston vahvistuminen: Erityisesti iskuttava sekä kuormattu harjoittelu vahvistaa luustoa. Tämä on tärkeää erityisesti ikääntyvien kannalta, sillä se auttaa ehkäisemään osteoporoosia ja muita luuston ongelmia.

5. Immuunijärjestelmän tehostuminen: Säännöllinen liikunta parantaa immuunijärjestelmän toimintaa. Fyysinen aktiivisuus auttaa elimistöä torjumaan infektioita, vähentäen siten sairastumisen riskiä.

 

Mikä on sopiva määrä liikuntaa

Kaikki liikunta on parempaa kuin ei liikuntaa ollenkaan, mutta optimaalisen liikuntamäärän määrittelyssä on tärkeää huomioida yksilölliset tekijät, kuten ikä, terveydentila ja liikunnallinen tausta. Terveyden kannalta suositellaan vähintään 150 minuuttia kohtalaista tai 75 minuuttia voimakasta liikuntaa viikossa (UKK, 2019). Luonnollisesti liikunta tulisi sovittaa omiin tarpeisiin ja mahdollisuuksiin.

Jos mietitään UKK insituutin suositusta, niin suurimmalle osalle meistä tuon tavoitteen täyttäminen mielekkäällä tavalla onnistuu 2-3 liikuntakerralla viikossa. Ei puhuta siis mistään ylitsepääsemättömästä aikainvestoinnista oman terveytensä eteen.

Voiko liikkua liikaa?

Vuoden alussa motivaatio voi olla huipussaan, mutta on myös tärkeää muistaa pitää maltti eikä ladata viikkoa täyteen heti erilaisia harjoitteita. Vaikka liikunnasta on lukuisia terveyshyötyjä, niin liiallisuus voi kääntyä itseään vastaan. Liian intensiivinen ja palautumiskykyymme ylimitoitettu kuormitus polttaa urheilijan kuin urheilijan loppuun. Ylikuormittuminen voi myös lisätä loukkaantumisriskiä ja vaikuttaa negatiivisesti mielenterveyteen. Liikkumisessa tulisikin aina huomioida oma palautumiskyky ja muut elämän stressitekijät. Kehomme ei ole erityisen taitava erottamaan stressin lähteitä toisistaan ja siten huonosti nukutut yöt, pitkät työpäivät ja kovat treenit putoavat kaikki samaan laatikkoon.

Yhteenvetona voidaan todeta, että liikunta on olennainen osa terveellistä elämää. Säännöllinen, monipuolinen ja maltillinen liikunta tukee fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia sekä auttaa ennaltaehkäisemään useita sairauksia. Kuntoilijalla jonka elämä koostuu muustakin kuin pelkästä urheilusta, tulisi ensisijaisena tavoitteena olla terveyden tukeminen eikä äärimmäisten suoritusten tavoittelu, sillä tasapaino on avain hyvinvoivaan elämään.

Ajankohtaista

Uutinen

Seuraava PT-pienryhmä starttaa 22.3.

Lue lisää »
Blogi

NIlkan anatomia ja harjoittelun tärkeys

Lue lisää »
Uutinen

Ilmajooga - Tunnetko lajin?

Lue lisää »
Blogi

Yhden jalan liikkeet -workshop 21.2.

Lue lisää »
Blogi

Liikunta osaksi elämää: Terveyshyödyt ja Optimaalinen Määrä

Lue lisää »
Blogi

Tasapaino osaksi voimatreeniä

Lue lisää »